Uusavuliaat

Aiheutin äidilleni kunnon naurut, kun keväällä kysyin kummin päin siemenperunat kuuluu istuttaa. Tämä oli hänelle niin päivänselvä asia, ettei tohtinut ensin edes uskoa, että omalle tyttärelle tämä oli todellinen kysymys. Ennen nämäkin jutut oli tietysti hieman toisin. Perunaa istutettiin maalla vauvasta vaariin ja opittiin kuin ohimennen käytännön tohinassa, miten hommat tuli helpoiten hoidetuksi. Ei niitä tarvinnut kenenkään edes miettiä! Nyttemmin tärkeämmäksi nähdään lapsen päähän istuttaa kaavoja siitä kuinka lasketaan neliöjuuri ynnämuita tärkeyksiä. Moniko osaa yhä? Moniko on moista kaavaa tarvinnut? Varmasti yksi jos toinenkin, mutta alan huomata ettei neliöjuuri kelpaa syötäväksi (nimestään huolimatta ei ole punajuuren sukulainen) ja olisi kiva osata jotain sellaista, josta myöhemmin poikisi ihan käytännön palkinto. Kuten kattilallinen maukkaita perunoita!                                  ...

Työtön ja opiskelija. Kaupunkilaistuneet maalaiset, palasivat takaisin maaseudun rauhaan kasvimaan ja vanhan tuvan houkuttelemina. Kulutuskarusellin uuvuttamina tarkoituksenaan pyrkiä edes pikkiriikkisen omavaraisuuteen, aloittaen täysin ruohonjuuritasolta (kirjaimellisesti). Rahattomina, mutta täynnä intoa opetella niksit ja konstit ruuan kasvatukseen, keräämiseen, kuivaamiseen ja keittämiseen. Monesti epäonnistuen, mutta toisinaan myös sadosta nauttien. Olemme valmiit avoimesti jakamaan mönkään menneet hetket ja kantapäiden kautta opitut oivallukset muillekin enemmän tai vähemmän uusavuttomille, joilla on innokas pyrkimys tulla joksikin sen vastakohdaksi.